Autologinen kantasolusiirto

Autologinen kantasolusiirto kuuluu nykyaikaisiin hoitomuotoihin, ja siihen turvaudutaan tiettyjen vakavien sairauksien, kuten lymfoomien (imusolmukesyöpien) ja myelooman, hoidossa. 1980-luvulla kehittynyt kantasolusiirtohoito perustuu siihen, että jotkut solunsalpaajat eli sytostaatit tuhoavat suurina annoksina annettuna syöpäsoluja paljon tehokkaammin kuin jos annokset ovat pieniä. Suuret solunsalpaaja-annokset vaikuttavat voimakkaasti koko elimistöön, ja siksi niitä annetaan yleensä vain alle 65–70 vuoden ikäisille potilaille.

Suuret solunsalpaaja-annokset tuhoavat laajalti luuytimen terveitä, vertamuodostavia soluja. Potilaan omat (eli autologiset) vertamuodostavat solut kerätään talteen ennen hoitoa. Aikaisemmin solut kerättiin suoraan luuytimestä, mutta nykyään ne kerätään verestä. Potilaalle annetaan tiettyjä lääkkeitä, joiden vaikutuksesta vereen ilmaantuu huomattavasti tavanomaista suurempia määriä vertamuodostavia kantasoluja muutaman päivän ajaksi. Näiden päivien aikana kantasolut kerätään talteen verestä. Tämä tapahtuu niin, että potilaan verta johdetaan letkun avulla solujen erottelulaitteeseen, jossa kantasolut erottuvat muista veren soluista. Talteen saadut kantasolut johdetaan erilliseen pussiin, ja muu veri johdetaan takaisin potilaaseen toisen letkun kautta. Kantasolut säilytetään pakastettuina nestemäisessä typessä, jonka lämpötila on -200 astetta.

Kun keräys on tehty ja pakastettuja kantasoluja on tarpeeksi, potilas saa solunsalpaajaa suurina hoitoannoksina. Tämä hoito annetaan tavallisesti n. puolen vuoden kuluessa kantasolukeruusta. Kun solunsalpaajalääkitys on annettu (pääosin suoneen), sulatetut kantasolut annetaan takaisin potilaalle tiputuksena tai ruiskeena suoneen. Kantasolut hakeutuvat itsestään potilaan luuytimeen, jossa ne alkavat tuottaa verisoluja. 10–14 päivän pituisen toipumisvaiheen jälkeen verisolumäärät normalisoituvat varsin nopeasti, ja samalla solunsalpaajien aiheuttamat vaikutukset hiipuvat. Potilas viettää toipumisvaiheen usein sairaalassa, mutta hän voi yleensä palata kotiin pian tämän jälkeen.

Lähde genzyme.nu