maanantai 17. kesäkuuta 2013

Risteyksessä

Elämäni alkaa taas olla mielenkiintoisessa risteyksessä. Olen ollut immuunipuutoksen vuoksi tutkittavana keskussairaalan kuntoutustutkimusklinikalla. Tutkimuksissa tultiin viime perjantaina siihen tulokseen, että en enää sovellu nykyiseen ammattiini pölyn, lian ja työn raskauden vuoksi. Odottelen että b-lausunto tulee postilaatikkoon, jonka jälkeen laitan ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen eteenpäin eläkeyhtiöön.

Kävin kolmissa pääsykokeissa ja ensimmäisistä tulikin jo tieto että pääsin heittämällä sisään lukemaan liiketaloutta. Uskon asiantuntijoiden kertoman perusteella, että myönteinen päätös eläkeyhtiöstä on periaatteessa varma, joten elokuussa täytyisikin aloittaa sitten opinnot. Tosin, kun olen ikuinen pessimisti, niin kouluun lähtöön uskon lopullisesti vasta kun päätös eläkeyhtiöstä tulee.

Kävin pariviikkoa sitten myös poskionteloiden FESS-leikkauksessa, josta olen toipunut hyvin. Leikkauspäivänä nenä/posket oli niin kipeät, että meinasin lähteä takaisin sairaalaan, mutta se meni onneksi ohi panadolilla ja levolla. Nyt tosin olen jälleen, kas kummaa poskiontelotulehduksessa ja kymmenes antibioottikuuri tälle vuodelle tuli aloitettua aamulla.

Gammanorm-infuusiotkin on sujunut ihan hyvin. Tuntuu tosin välillä pölijältä piikittää itseensä semmoinen määrä ainetta. Yhdessä viikkoannoksessa saattaa olla yli kymmenentuhannen eri verenluovuttajan plasmaa. Vetää nöyräksi, en voi kuin olla kiitollinen ja arvostaa kaikkia jotka käyvät luovuttamassa verta.

Menotahti on hieman hidastunut ja ensi viikko on ensimmäinen viikko tänä vuonna jossa kalenterissa ei ole kuin pelkkää tyhjää. Olenkin ajatellut pyrkiä käyttämään kaiken tulevan ylimääräisen vapaa-ajan siihen, että saisin itseni parempaan kuntoon ja kymmenen kiloa kevyemmäksi. En aio alkaa millekään dieetille, kun ei ole ennekään ollut tarvis, lisään vain liikuntaa mahdollisuuksien mukaan ja jätän herkuttelut minimiin. Syksyksi kesäkuntoon siis…
-Tapio